Yli 100 000 työpaikkaa vaarassa - Suomi tarvitsee matkustusta! Suomalaiset eri matkailualojen tahot kokosivat joukkonsa yhteiseen mielenilmaukseen torstai-iltapäivällä 24.9. Eduskuntatalon edustalle. Tilaisuus oli toimialan hätähuuto Suomen hallitukselle. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja koronaepidemian kouriintuntuvista vaikutuksista matkailuyrityksiin. Samalla esiteltiin Suomen hallitukselle ja kansanedustajille laadittu avoin kirje matkailutoimijoiden ajatuksista ja vaatimuksista matkailuteollisuuden ahdingon helpottamiseksi ja alan pelastamiseksi sekä koko suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden varmistamiseksi. Avoimessa kirjeessä pyydettiin seuraavia toimia nopealla aikataululla:
1) Matkailualan yritykset tarvitsevat kiireellisesti jatkoa taloudelliselle tuelle. Matkailuala vastaa lähes kolmesta prosentista Suomen bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 29 000 yritystä ja 142 000 suomalaista. Alan kansantaloudellinen merkitys on yhtä suuri kuin metsäteollisuuden. Aiemmin menestynyt, elinvoimainen matkailuala haluaa jatkaa Suomessa, ja siksi se tarvitsee sekä toimintamahdollisuudet viisaan matkustusrajoituspolitiikan avulla että nopeaa ja konkreettista taloudellista tukea koronan aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Valmistelussa olevan elvytyspaketin tulee ottaa huomioon matkailusektorin kriittinen tilanne ja tukea alaa koronakriisin yli.
2) Suomen tulee ottaa käyttöön kolmeportainen liikennevalomalli, joka mahdollistaa vastuullisesti toteutetun ja terveysturvallisen matkustuksen Suomeen. Vihreän kategorian lisäksi Suomen tulee ottaa käyttöön (Euroopan komisison suosituksen mukaisesti) keltainen kategoria esimerkiksi ilmaantumisluvuilla 25–80 tapausta/100 000 ihmistä/14 vrk. Tähän kategoriaan kuuluvista maista ja alueista Suomeen tulee voida matkustaa negatiivisella testituloksella ilman karanteenia. Tällä hetkellä korkean riskin maista tulevilta, ilman negatiivista testitodistusta matkustavilta matkustajilta on saatu positiivinen testitulos noin yhdellä prosentilla matkustajista. Negatiivinen testitulos lähtömaassa laskisi tuon luvun minimiin. Korkean riskin maat, punainen kategoria, on voitava identifioida erikseen ja yli 80 tautitapauksen kohdalla kaksivaiheinen testaus on todennäköisesti toimiva malli.
3) Matkustamista säätelevä viestintä pitää saada välittömästi yhtenäiseksi. Tällä hetkellä matkailualaa koskevaa ohjeistusta antavat lukuisat eri tahot - STM, THL, Rajavartiolaitos, ulkoministeriö ja aluehallintoviranomaiset. Korona-ajan viestinnällinen tilkkutäkki on mahdoton malli niin matkailualalle kuin asiakkaille, kansalaisille. Viestintä pitäisi nykyistä enemmän keskittää ja sen pitäisi olla asiakaslähtöistä ja havainnollista. Jotta viestintä on kaikilta osin todenperäistä, tarvitaan myös tutkimustietoa matkustusrajoitusten vaikutuksista tautitilanteen kehitykseen.
4) Matkailualan syyllistäminen tulee lopettaa välittömästi. Koronakriisin aikana matkustaminen on stigmatisoitu täysin suhteettomasti koronakriisin todellisuuteen nähden. Korona on keskusteluissa politisoitunut. Uhkakuvien luomisesta tulee siirtyä vastuulliseen politiikkaan, joka keskittyy terveyden turvaamiseen ja tukee taloutta.
Matkailutoimijat ovat jo koronapandemian alkuvaiheessa ottaneet käyttöön kattavia terveysturvallisuustoimia. Vastuulliseen matkustamiseen on kyllä keinoja, jos sen mahdollistamiseen on tahtoa. Näistä ja muista matkustuksen käynnistämisen edellytyksistä matkailualan toimijat toivovat voitavan käydä jatkossa kuukausittaista dialogia Suomen hallituksen kanssa, kunnes tilanne normalisoituu.
Suomalainen matkailuala on päivä päivältä lähempänä katastrofia. Suomen tiukka ja poukkoileva matkustusrajoituspolitiikka tekee mahdottomaksi vastuullisen matkustamisen ja matkojen suunnittelun ja uhkaa ajaa kymmenet tuhannet alalla työskentelevät ihmiset työttömyyteen. Tarpeettomaksi leimattu vapaa-ajanmatkustus on kymmenille tuhansille suomalaisille vastuullisesti ja huolella rakennettu elinkeino, joka tarjoaa työtä myös alueilla, joissa työttömyys muuten on korkea. Kyse on matkatoimistoista, linja-autoyhtiöistä, hotelleista, tapahtumateollisuudesta, oppaista, hiihtokeskuksista, ravintolapalveluista, lentoyhtiöistä, matkanjärjestäjistä, laivayhtiöistä ja monista, monista muista suomalaista yhteiskuntaa pystyssä pitävistä yhtiöistä ammattilaisineen.
Matkustusrajoituspolitiikasta kärsivät myös suomalaiset vientiyritykset, joiden markkinat ovat maailmalla. Uusia kauppoja ei tehdä virtuaalisesti, eikä järjestelmiä asenneta tai huolleta etänä. Vientiyrityksille työmatkustus on olennainen osa liiketoimintaa ja sen kasvattamista. Suomi elää viennistä.
Matkailuala on tehnyt valtavasti töitä terveysturvallisen ja vastuullisen matkustamisen mahdollistamiseksi, samalla kun Suomi on valinnut sulkemisen ja pitkäaikaisten karanteenien sekä epäselvän viestinnän tien. Tuo tie johtaa matkailualan romahdukseen, ja sen vaikutukset tulevat näkymään suomalaisessa yhteiskunnassa vuosia, ellei vuosikymmeniä.
11.9. hallitus päätti korkeamman ilmaantumisluvun matkustusrajoituspolitiikasta. Tämä oli askel oikeaan suuntaan. Se oli kuitenkin riittämätön suhteessa Euroopan komission yleiseurooppalaiseen suositukseen, joka on 50 ilmaantumisraja/100 000 ihmistä/kahden viikon kuluessa. Samalla Suomi käytännössä päätti sulkea rajat kaikilta mailta, jotka ylittävät kahdenkymmenenviiden ilmaantumisrajan. Suomi ei siis tee eroa matalan ja korkean riskin alkuperämaille, vaan niputtaa esimerkiksi Ruotsin (ilmaantumisluku 26) ja Espanjan (310) yhtäläisen riskin maiksi. Tällainen politiikka on lyhytnäköistä.
Suomi tarvitseekin huolellisesti mietityn matkustusrajoituspolitiikan, joka arvioi terveysturvallisuusriskin uskottavasti ja antaa Suomelle ja suomalaisille mahdollisuuden säilyttää elinkeinonsa ja turvata perheidensä henkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Meillä ei ole vaihtoehtoa. Suomi tarvitsee matkustusta!
10.9.2020
Oppaiden ahdingolle ei ole näkyvissä loppua. Koronapandemia on lakkauttanut täysin myös oppaiden elinkeinon. Työt loppuivat maaliskuun alussa 2020 eikä tunnelin päässä näy valoa. Kaikki varaukset tälle vuodelle on peruttu ja oppaat ovat menettäneet käytännössä koko vuoden ansiot.
Teppo Viiperi / Ikkunapaikka
Vuosi 2021 näyttää yhtä synkältä. Mahdollinen kotimaanmatkailun kasvu ei riitä nostamaan oppaita ahdingosta, mutta pienikin elpyminen olisi positiivinen asia. Oppaat ovat jääneet täysin valtion tukipakettien ulkopuolelle.
Helsingissä 16 000 opastusta Helsinki Oppaat ry:ssä on yli 300 jäsentä ja opastuksia oli vuonna 2019 yli 16 000 ja opastuskieliä 25. Oppaat ovat suorittaneet matkaoppaan erityis- tai ammattitutkinnon. He käyttävät työssään virallista opaskorttia, joka myönnetään ainoastaan tutkinnon suorittaneille valtuutetuille oppaille. Viime vuosina kävely- ja pyöräkierrosten suosio on kasvanut voimakkaasti ja Helsingin katukuvassa on liikkunut iloisia ryhmiä tutustumassa arkkitehtuuriin, suomalaiseen ruokakulttuuriin ja designiin. Nyt kadut ovat hiljentyneet.
Risteilyt hyviä työllistäjiäOppaan pääasiallinen toimeentulo muodostuu Helsingin noin 600 000 kansainvälisestä risteilyvieraasta ja muista matkailijoista. Tänä vuonna he ovat kaikki poissa. Helsinki Oppaat ry hoitaa mm. keskustakirjasto Oodin, Olympiastadionin ja Talvipuutarhan yleisöopastukset. Oppaan päivittäinen työmäärä vaihtelee kolmesta kahdeksaan tuntiin. Opastaminen on työtä, joka vaatii huolellista ennakkovalmistautumista, ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitoa sekä jatkuvaa opiskelua ja koulutusta. Varsinainen opastaminen on vain osa koko työmäärästä.
FreelancereitaMonet oppaista eivät kuulu ammattiliittoihin, joten he ovat väliinputoajia, eivätkä saa tukea ansionmenetyksestä. Jos matkailualalla olisi tukipaketti, jossa huomioitaisiin freelancer-oppaat, tilanne olisi toinen. Tällaista tukea ei ole tiedossa eikä valtionhallinto ole ottanut kantaa oppaiden vaikeaan tilanteeseen. Oppaan normaali tuntiveloitus liikkuu 60 euron kieppeillä per tunti. Nyt suuri osa oppaista on oikeutettu ainoastaan Kelan normaaliin päivärahaan, eli noin 670 euroon kuukaudessa. Oppaat ovat voineet myös hakea valtion myöntämän 2 000 euron yksinyrittäjän kertaluonteisen tuen.
Matkanjohtajuudet peruuntuivatMoni opas työskentelee myös matkanjohtajana suomalaisille ryhmille sekä ulkomailla että kotimaassa. Työnantajina toimivat kotimaiset ja ulkomaiset matkatoimistot. Myös nämä työt ovat kaikki peruttu tältä ja osittain myös ensi vuodelta. Peruutetuista matkanjohtajuuksista oppaat eivät saa mitään korvauksia.
Perinteisesti tammikuun puolen välin aikaan järjestettävät Matkamessut siirretään vuonna 2021 toukokuulle. Messujen uusi ajankohta on 20.-23.5.2021. Päätös messujen siirtämisestä syntyi Messukeskuksen, Suomen Matkailualan liitto ry SMALin ja Matkamessujen muiden yhteistyökumppaneiden kesken.
Matkailuala on kärsinyt pahasti koronapandemiasta, jonka seurauksena niin työ- kuin lomamatkailu on pysähtynyt lähes täysin. Matkamessujen uuden ajankohdan koittaessa ensi keväänä tilanteen uskotaan kuitenkin jo olevan parempi.
– Toimiala on ollut ahdingossa viime kuukaudet, mutta uskomme että toukokuussa pahin tilanne tartuntamäärien ja matkustusrajoitusten suhteen on jo selätetty. Uskomme, että tammikuu tulee toimialalle liian aikaisin, ja on tärkeää antaa alan yrityksille toipumisaikaa rankan vuoden jälkeen. Tänä kesänä kiinnostus kotimaanmatkailua kohtaan on ollut kasvussa, ja tämä näkyy varmasti myös ensi kesänä. Matkamessujen siirto toukokuulle aloittaa hienosti matkailun kesäkauden, ja uusi ajankohta mahdollistaa myös erilaisten ulkomaankohteiden esittelyn uudelle yleisölle, kertoo SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.
Vuonna 2021 Matkamessujen partnerimaa on Kreikka ja messuilla tulevat olemaan laajasti esillä Kreikan eri kohteet ja matkailumahdollisuudet. Matkamessujen muista teemoista kerrotaan lisää syksyn aikana, mutta esimerkiksi vastuullinen matkailu on yksi messuilla esillä olevista aiheista.
